tiistai 26. helmikuuta 2013

James-cossin valmistus, 1/2

Huomenta, iltaa ja hellurei... :DD Tuo jokseenkin jämähti soimaan päähän tuossa viime viikon lopuilla, kun olin aloittelemassa sitä James-cossin ompelua. Hetken tuo pysyikin poissa, mutta nythän se mokoma jämähti takaisin, kun päätin tämän päivityksen tehdä... Ei, en ole hakannut ketään vasaralla päähän eikä veri muutenkaan päässyt lentämään, älkää herrankiesus huolestuko, työturvallisuus oli taattu!

Joo... Sekavista, kofeiinin- ja väsymyksenhuuruisista selityksistäni voitaisiinkin pompata sitten itse asiaan. Eli, viime viikon loppupuoliskolla (to-pe) nappasin itseäni neljän vuoden ompelutauon jälkeen niskasta kiinni ja aloitin kummitädin opastuksella tuon cossin tekemisen.

Osasikin olla toistaitoiselle, ompelutauon pitäneelle henkilölle karmea näky...

...mutta toisaalta olisi huonomminkin voinut onnistua!



Eli ylemmässä kuvassa olin jokin aika takaisin saanut nenäni eteen vanhan viholliseni, jota myös kaava-arkiksi haukutaan. Tällä kertaa tilanne oli kuitenkin erilainen kuin koulun käsityötunneilla viimeksi 4 vuotta sitten: nyt tein tätä ilman ympärillä olevaa hälinää ja omasta tahdostani. Koska kukkokaan ei käskien laula säveltäkään (tai hyvässä tapauksessa nuotin vierestä), niin kaipa minäkin kuulun siihen porukkaan joka pakottamalla harvoin tekee yhtikäs mitään. Onneksi kaava-arkki ei osoittautunutkaan kovin pahaksi viholliseksi. Komiikkaa aiheutti kuitenkin saksien valinta: kangassaksilla en saanut tehtyä mitään, noilla taas luisti paremmin kuin hyvin... Koska logiikka ja minä emme kulje käsi kädessä! :DD
Alemmassa kuvassa olinkin siinä kohtaa jo turvallisesti saanut kaavat irti kaavapaperista ja lätättyä kiinni kankaaseen saumavarojen yms. piirtämistä varten. Tässä kohtaa hieman tietoa kankaasta, Jätti-Rätistä hankittua hyväntuntuista stretch-kangasta (havaitkaa mainostukseni)! Metrihinnasta en ole varma, mutta tuo + R: ään käytettyvä punainen huopakangas maksoivat yhteensä 15 e... Tosin yllättäen en omista ainuttakaan muistikuvaa kankaan määrästä 8D Veikkaisin n. 2,5 m ^^ Housut on tehty jumppahousujen kaavalla, sillä vaikka Jamesin housut ovatkin melko tyköistuvat, jouduin tekemään kompromissin. Ei, housut eivät ole missään nimessä lököt, mutta reiden kohdalta niitä ei kovin tyköistuviksi voinut tehdä... En satu kuulumaan siihen ihmisryhmään, jolla on ne kaikkein siroimmat tikkujalat, joten housut ovat niiltä kohdin aavistuksen verran löysemmät. Tämän vuoksi valitsen myös kengikseni maiharit, joista nappaan nyörit irti; eivät täydelliset, mutta ratsastussaappaat liiskaisivat housut alempaa kiinni pohkeisiin erittäin napakasti ja sehän toki vaikuttaisi myös reiden kohdille. Joten pieniä muutoksia, mutta uskon pääseväni siten lähemmäs Jamesin hahmoa~huomattavasti lähemmäs, itse asiassa.

Pikkuhiljaa hyvä tulee... ^.^

...ja siinä kauniisti nuo kappaleet jo irti kankaasta (tähän mennessä viimeinen kuva housujen teosta)! :33

Housuissa olen tähän mennessä sitten päässyt siihen pisteeseen, että lahjesaumat ja sisäsaumat on ommeltu. Alavara, piilovetoketju ja vyön väriä mukailevat vyönlenkit puuttuvat vielä (eihän se vyön perhana pysy muuten edes paikallaan, joten pieni kompromissiratkaisu tämäkin). Piilovetoketjun ompelun hoitaa kummitätini, sillä olen toistaiseksi toivoton tunari vetoketjujen ompelussa (sitä harrastettu viimeksi 3. luokalla ellen väärin muista), puhumattakaan sitten piilovetoketjuista! Näidenkin loppuunteosta saatte aikanaan postauksen~kyseenalaista vielä kuitenkin, että milloin...


Kaikenkarvaista ompeluseuraa! (Valkoiset housut+pitkäkarvainen kissa joka päättää hypätä syliin juuri kun housutkin ovat sylissä... :DD Minulla on lupa julkaista näistä eläimistä kuvia, joten kopiointi EI sitten ole kivaa, jookos? ^^)

Seuraavaksi aloitimmekin sitten paidan valmistuksen... Käytössä on sama materiaali kuin housuissakin, sillä kangas on joustavaa ja cossissa on siten helpompi olla, etenkin kun paidan alle laitan vielä mustan aluspaidan (emme siis ommelleet sitä mustaa osaa kiinni puseroon).



Näistä kaavoista en ole varma, mitkä kaavat ne ovat, sillä sattuivat löytymään kummitädin ompeluhuoneen kätköistä, joten en piirtänyt niitä itse. Tuosta se kuitenkin sitten lähti, ja seuraavista työvaiheista minulla ei ikävä kyllä ole kuvia, sillä ei ihan tullut mieleen kesken saumojen ompelun lähteä hakemaan kameraa (vaikka se toisaalta olisi ollut juuri minulle tyypillinen järjenjättiläistempaus) :DD Mutta tuohon asti + hihojen harsimiseen päästiin torstaina.

Perjantaina kummitäti oli harsinut vaatteet sovituskuntoon sinä aikana, kun heräsin (tai yritin herätä) ja vedin pannullisen kahvia (okei, en ihan... Melkein vain!). Sovituksessa vaatteet näyttivätkin jo, yllättävää kyllä, ompelukelpoisilta, vain pieniä lyhennyksiä & muokkauksia sinne tänne plus paidan taite (oli alkujaan liian pitkä, ja koska kolmion leikkaus, hoidettiin tällä kertaa näin). Sovitus toki hoidettiin bindauksen kanssa, ja totesinkin, että ideaaliside on kiva kaveri. Bindaa paremmin kuin sideharso eikä pois ottaminen satu, ainoana haittavaikutuksena kylläkin se että ovat todellakin NAPAKAT... Pitää harjoitella niiden kanssa olemista ja hengittämistä ennen Kupliita, tai saatte varautua pyörtyilevään Jamesiin (yleisen mukavuustason vuoksi taidan harjoitella).
Sitten olikin aika aloittaa se saumojen ompelu. Tämä sisältää taas hieman komiikkaa: yleensä en ole mikään maailman loistavin ompelija, mutta saumurin kanssa olen aina tullut toimeen suhteellisen hyvin! :DD Nytkin saumat onnistuivat (ainakin omasta mielestäni) aika lailla hyvin. Ensin ompelin hiha ja sivusaumat, ja sen jälkeen olikin aika ommella hihat kiinni puseroon (olkasaumat olin ommellut jo edeltävänä päivänä, nyt tein niihin vain pieniä muokkauksia). Lievästi sanoen kädet pääsivät siinä tärisemään, kun ompelin hihakappaleita kiinni paitaan, sillä pelkäsin koko ajan ajavani kankaan väärään paikkaan tai saumaavani kaksi ei toisiinsa kuuluvaa kappaletta yhteen. Kunnialla hihat kuitenkin löysivät tiensä kiinni puseroon. (Tässä välissä sanottava: muistini ei oikeasti ole maailman paras, joten kaikkia työvaiheita tästä ei välttämättä löydy. Olen pahoillani tästä, olen jatkossa huolellisempi... Tai ainakin yritän.)
Hmm... Seuraavaksi taisikin olla edessä puseron taitteen tekeminen siihen alas, ellen nyt ihan täysin väärin muista... Pituuttahan oli siis alkujaan aivan liikaa, joten asia ratkaistiin niin. (Työvaiheiden järjestyksestä en ole varma, yritän vain kursia kasaan jokseenkin fiksun version.) Sitten olikin edessä sen kolmion teko, ja jos Death the Kid olisi nähnyt ensimmäisen yritykseni, olisin todennäköisesti päätynyt teho-osastolla alta aikayksikön... :DD Symmetria täysin hakusessa! No, ei muuta kuin purkamaan ommelta ja tekemään uusiksi... Kunnialla saatiin tehtyä ja sitten vain leikattiin se kolmion mallinen kankaanpalanen pois, se sen oudompi projekti ollut.

En mene aivan täydelliseen takuuseen, mutta jokseenkin minulla on tunne, että seuraavaksi hoidettiin helman lopullinen huolittelu (suomentakaa: taitteen kunnollinen kiinniompelu, ei pelkkään harsimiskiinnitykseen varautuminen) ja hihojen suiden huolittelu, joista selvittiin ilman sen suurempia onnettomuuksi. Kummitäti teki sitten tuon puseron kauluksen samalla, kun leikkelin sitä R-kirjainta irti huopakankaasta-sen verran annoin hänen koskea työhön. Toki koko ajan oli opastus käynnissä (kuulun niihin ihmiseen, jotka ennemmin varmistavat asian 100 kertaa kuin tekevät huoletta ja feilaavat sitten... Perfektionisti? En toki!), mutta käytännössä voisin lätkäistä noihin leiman "90 % itse tehty", sillä miinustan kauluksen ompelun, piilovetoketjun ja harsimisen siitä 100 prosentista.
Sitten olikin aika ommella kivaisasti se R-kirjain siihen, ja sain ennen ompelun aloittamista neuvon siitä, että punaisessa kaikki mutkat näkyvät melko selkeästi. Yllättävää kyllä, se ei asettanut erikoisempia paineita. Sen sijaan se, että yritin olla ompelematta etu- ja takakappaletta kiinni toisiinsa aiheutti pienehköä stressiä, mutta R löysi tiensä puseroon ilman suurempia kommelluksia!

Ja siinä projektin lopputulos! Huomatkaa vasemmalla kunnolliset sakset... >x"D
Ompeluprojekti oli paidan osalta suoritettu, ja seuraavaksi edessä on housujen loppuunteko, tosin päivämäärä on X... Sitä ennen saatte kuitenkin päivitystä siitä Jessie-peruukin tekemisestä! (: Linkkaan kyseiseen päivitykseen myös ohjeen, jonka mukaan teemme... Hieman jännittää kyllä, mitä yksi konkari ja kaksi ei-niin-kokenutta henkilöä peruukkien suhteen saa aikaiseksi :"D
Hmmm... No, eipä kai miulla tällä kertaa sitten mittään muuta olekaan (8
Terveiset kahvikupin äärestä, -Shinigami- ^^

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti